14. LUUKKU ~ Satuhevonen
Jokaisella varmasti on se unelmien satuhevonen, sellainen jota ei ehkä koskaan tule saamaan. Myös minulla on tälläinen, tuskin sellaista on edes olemassa tässä maailmassa. Oikeastaan haluaisin ponin, mutta koska en ole poni- ikäinen, kertookin tämä minun unelmien satuhevosesta. Satuhevonen nimensä mukaisesti on pelkkää toiveajattelua, mutta millainen se satuhevonen onkaan?
Minun satuhevoseni on pieni, maksimissaan 155 cm korkea tamma jonka karvapeite ja jouhet ovat puhtaan valkoiset, mutta auringossa hehkuvat himmeän kultaisena. Voitte vaan kuvitella kuinka kaunis tämä satuhevonen on pitkineen harjoineen ja sirossa ruumiinrakenteessaan. Tammalla on tietysti lempeät silmät joita kehystävät pitkät ripset.
Luonteeltaan satuhevonen on tietysti luotettava ja rauhallinen. Se ei turhista hötkyile ja seisoo paikallaan vaikkei siitä pitäisi kiinni. Mitään pahaahaan se ei osaa tehdä, mutta temppuja senkin edestä!
Ratsastaessa satuhevonen on jokaisen unelma, mutta samalla hieman hankala. Helposti kuumuva tamma rakastaa esteitä ja hyppää vaikka talon, jos sellainen sattuu olemaan edessä. Sileällä hevonen miellyttää ratsastajaa kaikin puolin, mutta ei silti anna mitään ilmaiseksi. Ei tee tyhmyyksiä kuumuessakaan. vaan kuuntelee myös ratsastajaa niin paljon kun ehtii kaiken sohimisen seassa. Maastossa varma ja tykkää mennä niin lujaa kun jaloista pääsee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti